18pvä

Sanoisin ehkä että kaikista vaikein kuukausi mulla tän vaihdon aikana on ollu tämä ja viime kuu. Tää on sitä hetkeä ku mulla puuttuu Suomeen palaamiseen 17 päivää, oon ollu täällä sen 10 kuukautta. Tunnen itseni tavallaan selviytyjäksi, oon ollu täällä ilman omaa tuttua piiriä, ilman perhettä ja kavereita. En oo totta puhuen tuntenu tätä vuotta mitenkään vaikeaksi, en ainakaan tähän asti, mutta nyt tuntuu että nää on nämät viimeset viikot jollon kaikki alkaa kaatua päälle. Oon rakentanu melkein vuoden tänne elämää ja se pitää jättää ja vaikka tulisin tänne takasin, ei se koskaan tulis olemaan sama asia. Miten jättää jotain mihin on kiintyny, mihin on sopeutunu, mikä on tullu osaksi omaa toimintatyyliä ja ajattelutapaa?

Vai toisaalta voisko olla että minä jotenki vaan taas ylireagoin vähän samalla tavallako ennenko tulin tänne; aattelin etten vois selvitä ilman mun kavereita ja aion itkeä niitten perään ja kuolen täällä ikävään mutta ei, ei mulla mitään semmosta. Täällä oli niin paljon uutta, niin paljon ihmisiä jotka oli kiinnostuneita "siitä suomalaisesta tytöstä", koko kulttuuri ja kieli opeteltavana. Sen lisäksi tiesin että tuun palaamaan Suomeen näiden 11 kuukauden jälkeen, että tämä muutos ei tule olemaan pysyvä.

Mutta miten täältä palatessa? Kaikki on jo valmiiksi tuttua, vaikkakin tiiän että katon asioita nykyään ihan uusilla silmillä. Mulla on jo samat kaverit ko ennen, mä puhun paikallista kieltä, mä tunnen kulttuurin, mä tiiän mitä tulee tapahtumaan. Mikä on se joka pitää mut kiireisenä ikävöimiseltä?

Oon toisaalta taas yrittänyt muuttaa minun ajattelutapaa tästä mallista; entä jos ajattelisinki ettei tässä ole mitään pahaa, että tämä on vain yksi haaste muiden joukossa. Ei mitään voittamatonta. Että odottaisin mieluummin innolla että pääsisin kokemaan uuden kokemuksen. Koska ei vaihtovuoteen pelkästään liity se että tulee maahan ja oppii kulttuurin ja kielen, siihen kuuluu myös se että oppii lähtemään, pystyy jättämään sen elämän taakseensa. Se on osa tätä vuotta. Se on osa tätä kokemusta. Se täytyy ottaa osana tätä kaikkea, ei yhtenä "haittapuolena".

opettajien lakko ja rantalomailua